T?ss? ennen joulua lupaamani porkkanakakun resepti. Kirjoitin t?m?n lent?ess?ni kohti Uutta Seelantia, ja olin jo kokonaan unohtanut sen olemassaolon :)

Amerikkalaisista leivonnaisista porkkanakakku on yksi suosikeistani, enk? taida olla ainoa: usein pienill? oransseilla marsipaaniporkkanoilla koristettuja porkkanakakkuneli?it? on tarjolla Yhdysvalloissa liki jokaisessa ravintolassa, jolla on erillinen j?lkiruokap?yt?. My?s etniset ravintolat ovat tajunneet t?m?n suuren suosion “? itse olen sy?nyt porkkanakakkua ainakin kiinalaisissa ja japanilaisissa buffeteissa lukuisten amerikkalaista ruokaa tarjoavien ketjujen, kuten Old Country Buffetin, lis?ksi.

Suomessa porkkanaa ei koeta kovinkaan eriskummalliseksi raaka-aineeksi leinonnaisissa, tekeeh?n Fazerkin porkkanas?mpyl?it?. Niin porkkanakakussa kuin “?s?mpyl?iss?k??n porkkana ei juurikaan tuo makua taikinaan, vaan l?hinn? v?ri? ja mehevyytt?. Nykyp?iv?n? porkkanan makeus ei tule ensimm?iseksi mieleen, mutta keskiajalla porkkana oli harvoja Euroopassa saatavilla olevia leivonnaisten makeuttajia. Toinen maailmansota nosti porkkanakakun suureen suosioon Briteiss?, kun porkkana oli harvoja s??nn?stelem?tt?mi? juureksia. Hyv?n saatavuutensa vuoksi porkkanaa mainostettiin kansalaisille muun muassa h?vitt?j?lent?jien avulla.

Porkkanan lis?ksi perinteisess? amerikkalaisessa porkkanakakussa k?ytet??n usein p?hkin?it? sek? esimerkiksi ananasmurskaa tai omenahilloa tai “?raastetta tuomaan lis?kosteutta. Lis?ksi kakku on usein kuorrutettu sokerilla tai tuorejuustolla. Itse pid?n tuorejuustokuorrutuksesta, ja t?m?n Joy of Bakingista lainatun reseptin sitruunainen Philadelphia “?kuorrute saa kakun suorastaan sulamaan suussani. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan!

Porkkanakakku sitruunatuorejuustokuorrutuksella

Taikina:
2,5 dl (115 g) p?hkin?rouhetta
350 g porkkanoita punnittuna ennen kuorimista
1 t?lkki ananasmurskaa
4,8 dl (280 g) vehn?jauhoja
1 tl ruokasoodaa
1 1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
1 1/2 tl kanelia
4 munaa
3,6 dl (300 g) sokeria
240 ml auringonkukka- tai rypsi?ljy?
2 tl vaniljauutetta

T?yte ja kuorrutus:
100 g huoneenl?mp?ist? suolatonta voita
400 g Philadelphia Extra Light “?tuorejuustoa
250 g tomusokeria
1 tl vaniljauutetta
1 tuore sitruuna (pelkk? kuori raastettuna)
Voitele ja korputa tai vuoraa leivinpaperilla kaksi halkaisijaltaan 23 cm vuokaa, tai tilavuudeltaan vastaavaa suorakaiteista vuokaa. L?mmit? uuni 175 asteeseen.

Jos p?hkin?t ovat kokonaisia, hienonna ne karkeaksi rouheeksi. Paista p?hkin?rouhetta pannulla, kunnes se alkaa tuoksua ja ruskistuu hieman. Kuori ja raasta porkkanat hienoksi.

Sekoita jauhot, ruokasooda, leivinjauhe, suola ja kaneli valmiiksi kesken??n. Vatkaa munia noin minuutti vaahdoksi. Lis?? sokeri ja vatkaa kunnes munavaahto on hyvin vaaleaa ja kuohkeaa, noin 4-5 minuuttia. Lis?? vaniljauute ja kaada ?ljy taikinan sekaan tasaisena norona samalla vatkaten.

Lis?? jauhoseos, mutta vatkaa vain sen verran ett? jauhot juuri sekoittuvat taikinaan.

Sekoita lastalla varovasti laskostellen porkkanaraaste, p?hkin?t ja ananasmurska. Varo, ettei munavaahto laske. Jaa taikina tasaisesti molempiin vuokiin ja paista 25-30 minuuttia, eli kunnes keskelle tuikattu hammastikku tulee puhtaana ulos. Anna kakkujen j??hty? ennen kuin poistat ne vuoistaan.

Kuorrute: Vatkaa Philadelphia ja pehme?, huoneenl?mp?inen voi aivan tasaiseksi s?hk?vatkaimella. Siivil?i tomusokeri vaiheittain joukkoon samalla jatkaen vatkaamista. Lis?? lopuksi vaniljauute ja hienoksi raastettu sitruunan kuori.

Kakku on parhaimmillaan kylm?n?, ja se s?ilyy mainiosti pari p?iv?? j??kaapissa. Kuvan kakku on koristeltu valkosuklaasta pursotetuilla lumihiutaleilla.

(Kirjoitin t?m?n jo pari viikkoa sitten junassa Sydneyst? Broken Hilliin, mutta sain l?pp?rin vasta nyt nettiin Wienin lentokent?ll? viimeist? lentoa odotellessani.)

Hyv?? uutta vuotta! Viime viikkoina blogaamiseen ei ole j??nyt juurikaan aikaa, eik? se kielt?m?tt? ole kauheasti py?rinyt mieless?k??n :) Vajaa viikko Uudessa Seelannissa on takana, ja kokemukseni kiwicuisinesta ei ihan mennyt yksiin Lonely Planetin matkaoppaan kanssa, joka hehkutti mit? eriskummallisimpia fuusioruokia. Eip? silti, joka p?iv?ksi l?ytyi hyv?? sy?t?v??.

Potentiaalisille salakuljettajille vihje: Aucklandin lentoasema n?ytt?? ty?llist?v?n ep?luuloisimmat, hitaimmat ja tarkimmat tullinatsit, joihin t?h?nastisilla matkoillani olen t?rm?nnyt. Kirjoitin maahantulokorttiin totuudenmukaisesti ammatikseni opiskelijan, mink? lis?ksi kerroin tuovani maahan maiharit. Kiwit ovat paranoideja ulkomaisten biohasardip?p?jen kanssa, joten karkeakuvioiset keng?t kaiken mahdollisen sy?t?v?n, el?in- ja kasvikuntapitoisen lis?ksi pit?? ilmoittaa isojen sakkojen ja takavarikoinnin uhalla. T?m? riitti siihen, ett? p??dyin tullin tarkastusalueelle, jossa laukut purettiin pikkutarkasti. Vuoroani ainakin 45 minuuttia odotellessani katsoin, kuinka ihmisten huolellisesti pakkaamat tavarat purettiin yksi kerrallaan, hiemankin isommat l?pivalaistiin samalla matkustajia kuulustellen. Kun oma vuoroni tuli, suurin mielenkiinto kohdistui lentolippuuni ja faktaan, ett? olin kertonut olevani opiskelija. Kun hidasteleva tullivirkailija vartin lippujani p?llistelty??n kysyi: “?miten sinulla on varaa t?llaiseen matkaan”?, sain vain vaivoin itseni hilliten selitetty? ty?skennelleeni vuosia ennen koulun penkille paluuta. Kun t?m? selvisi, p??sin piinasta muutamassa minuutissa. Varsikenkien vaarallista pohjakuviota ei loppujen lopuksi edes katsottu, ja muutkin tavarat pl?r?ttiin l?pi hyvin pintapuolisesti niit? rinkasta purkamatta.

Vuokrasin auton Aucklandin lentokent?lt?, ja vasemmalla puolella vain kahdesti pari minuuttia Dublinissa ajaneena olin kolaroida ensimm?isess? isossa risteyksess?. Automaattiin tottuneena tilannetta ei lainkaan helpottanut manuaalivaihteinen auto, jossa vaihdekeppi oli my?s v??r?ll? puolella. Vasemmalla ajamiseen tottui kuitenkin yll?tt?v?n nopeasti, ja pian se tuntui t?ysin luonnolliselta. Kaikki Uudessa Seelannissa k?yneet kehuvat maata ylen m??rin, ja nyt omin silmin n?hneen? minun on pakko yhty? t?h?n kuoroon. Kaikkialla on todella n?tti?, ja maa on kuin luotu automatkailuun. Jos Ruotsin hyvinhoidettu maaseutu, Puerto Ricon kumpuileva trooppinen luonto ja It?vallan vuoristomaisemat yhdistett?isiin, lopputuloksena olisi jotain Uuden Seelannin kaltaista.

Ensimm?isen? iltana en jaksanut panostaa lentokoneessa nukutun y?n, 11 tunnin aikaeron ja kolmen tunnin automatkan j?lkeen ruokapuoleen, vaan tyydyin takuuvarmaan Subwayn tonnikalasubiin. Seuraavana p?iv?n? olin jo paremmassa iskussa, ja l?ysin Tauposta mukavanoloisen ruokapaikan, jossa tilasin Beef and Guinnessia. Annos oli tuhti lautasellinen oluessa mureaksi haudutettua naudanlihaa vihannesten ja valkosipulileiv?n kanssa. T?ytt?v??, mutta ei mitenk??n mieliinpainuva kokemus.

Piet eli yleens? lihat?ytteiset, voitaikinakuoriset pienet piiraat ovat supersuosittua pikaruokaa, ja niit? myyd??n joka paikassa ravintoloista supermarketteihin ja huoltoasemiin. Ne olivat my?s todella halpoja, 1-2 euroa kappale yhden riitt?ess? lounaaksi. Piet ovat hyvin yleisi? monessa muussakin entisess? Ison Britannian siirtomaassa. S?in niit? useamman kerran, enk? pettynyt kertaakaan.

Toinen joka ruokakaupan hyllyll? ollut vakituote oli Cornish Pie, puikulan muotoinen, jauhelihat?ytteinen ja taikinakuorinen leivonnainen. Kokonaisuus oli mielest?ni hieman kuivakka ja raskas, mutta en sy?nytk??n omaani ketsuppiin hukutettuna, kuten yksi aussitytt? neuvoi tekem??n illalla sy?ntiohjeita kyselless?ni.

Amerikassa pidin yli kaiken wingseist? eli kanansiivist?, joiden valmistuksen ylimm?n asteen on saavuttanut Bostonin l?nsipuolisessa Framinghamissa sijaitseva Tennessee”?s Barbeque. Heid?n BBQ-maustetut ja tuntikausia hitaasti savustetut siivet olivat kerta kaikkiaan suussa sulavia, mutta ilmeisen ep?terveellisi?. Niinp? olinkin melkoisen yll?ttynyt, kun l?ysin kaikista Uuden Seelannin ruokakaupoista eri tavoin maustettuja greenshell (tai green bearded mussels eli vapaasti k??nnettyn? viherpartaisia) simpukoita. Suosikkini olivat barbeque-kastikkeella maustetut savustetut simpukat, ja vaikkakin kylmi?, niiden makuel?mys vastasi hyvin l?heisesti suuresti rakastamiani wingsej?. Ja uskallanpa v?itt??, ett? lautasellinen simpukoita on terveellisempi lounas kuin lautasellinen kanansiipi?. Anna voi alan ammattilaisena vahvistaa tai kumota t?m?n v?itteen :)

Muut kokeilemani maut olivat valkosipulilla maustetut ja pelk?st??n savustetut. Kaikki olivat yht? hyvi?, ja viimeisen? iltana tapasin Thamesissa Uuteen Seelantiin tulleen britin, joka ei koskaan palannut kotiin. H?nen naamalleen levisi iso hymy kun kerroin pit?v?ni simpukoista, h?n oli kuulemma my?s addiktoitunut niihin. T?st? virisi mukava simpukkakeskustelu, ja pian h?n oli taikonut jostain minulle saaren pohjoisosassa sijaitsevan savustamon k?yntikortin kehoittaen kysy? sielt?, miten savusimpukoita valmistetaan. Aionkin ottaa t?m?n teht?v?ksi heti Suomeen palattuani, sinisimpukoitahan saa edullisesti liki ymp?ri vuoden, vaikka ne ovatkin aavistuksen pieni? t?h?n tarkoitukseen.

Kun tiesin jo pit?v?ni simpukoista ja piiraista molempien ollessa kansallisherkkuja, oli vain ajan kysymys milloin l?yt?isin simpukkat?ytteisen piiraan. Kun osasin sellaista etsi?, niit? l?ytyikin helposti. Kermainen simpukkat?yte ja mehev? voitaikinakuori tekiv?t mussel piest? todellisen makunautinnon, eik? sen pist?minen tuulensuojaan viinitarhan kupeessa istuskellen ainakaan haitannut makua.

Lopuksi viel? lyhk?inen resepti. En ole koskaan pit?nyt vaahtokarkeista sellaisenaan, mutta n?m? olivat hyvi?:

Paahdetut vaahtokarkit

pussillinen vaahtokarkkeja
30-40 cm pitki? ohuita puutikkuja
iso nuotio
joukko mukavia ihmisi? eri puolilta maailmaa
etel?isen pallonpuoliskon kirkas t?htitaivas
t?ydellinen hiekkaranta tyynen valtameren ??rell?
kitara ja joku, joka osaa soittaa sit?

Sytyt? nuotio hyviss? ajoin l?mmitt?m??n, ja ker?ytyk?? istuskelemaan sen ymp?rille. Laita vaahtokarkkipussi kiert?m??n. Paahda vaahtokarkkia tikun nen?ss? viitisen minuuttia tai kunnes hiukan mustunut ja keskusta sulanut pehme?ksi. Sy?d??n heti nuotion l?mm?st?, t?hdist? ja hyv?st? seurasta nauttien.

Matka alkaa nyt siis olla takana, ja Australiastakin kertyi jonkin verran ruokajuttuja. Ei tosin ihan niin paljon, kun alussa oletin. Muuta tekemist? kun oli niin paljon… Mutta kunhan ehdin t?ss? kotiutua ja saada unirytmin kuntoon, luvassa mm. kengurunmets?stystarinaa.

Pizza lienee ruoista arkisin. Aivan turhan usein sy?n hohdottoman noutopizzaviipaleen tietokoneen ??ress? ty?lounaaksi. Mutta aivan identtisist? raaka-aineista saa pienin muutoksin kovin erimakuisia lopputuloksia. Seuraavaksi kaksi poikkeamaa peruskaavasta: niit? kehtaa tarjota vieraillekin.

Ensimm?inen pizzasuosikki edustaa pannupizzoja joihin leimauduin jo varhain. Ekat ihan omat ravintolalaskuni tein nimitt?in Pizza Hutissa aikakautena jolloin Super Supremet olivat juuri rantautuneet Suomeen (mulletit ja happok?sitelty vaalea denim olivat tuohon aikaan my?s tosi in). Ainakin Jenkeiss? Pizza Hutin loiston p?iv?t ovat kaukana takanap?in. Toimipisteet n?ytt?v?t silt? ett? niist? saa tubin tai ulkoloisia. Supremen p??ll? on outoja pipanoita jotka voisivat olla el?inkaupasta per?isin. Ohi ovat ajat sitten ajaneet lukuisat kilpailijat, kuten deep dish pizzan ketjukonseptiksi nostanut chicagolainen Pizzeria Uno. T?ss? kotitekoinen paksunpaksu pizza joka ei poikkea esikuvastaan ainakaan huonompaan suuntaan.

Chicago Deep Dish Pizza

1/2 hiivapalaa
2 1/2 dl k?denl?mmint? vett?
1/2 dl ruoka?ljy?
2 rkl oliivi?ljy?
5 1/2 dl vehn?jauhoja
1/2 dl maissijauhoa tai maizenaa

Vaivaa kimmoisaksi taikinaksi (10 min lihasty?t? tai oma Kitchen Aid auttaa). Kohota l?mpim?ss? parikymment? minuuttia. Painele kohonnut taikina syv??n, n. 25-30 halkaisijaltaan olevaan korkeareunaiseen piirasvuokaan.

n 100 g tuoretta tai tankomozzarellajuustoa puolen sentin paksuisina viipaleina
iso t?lkki kokonaisia t?lkkitomaatteja ilman lient?
1 tl basilikaa
1 tl oreganoa
2 valkosipulinkyntt? ohuina viipaleina
3 rkl parmesaani- tai grana padano -raastetta
3 rkl oliivi?ljy?

Juusto ladotaan mukulakivim?isesti pohjalle ja muut kerroksina t?ss? j?rjestyksess? sen p??lle. Paista 250 asteessa 35-40 minuuttia tai kunnes pizzan kuori alkaa olla kullankellerv?.

***

Kun lopulta selviydyin Italiaan asti, pizza-avaruuteeni aukesi viel? uusi ulottuvuus. Miespuoliset paikalliset yst?v?ni s?iv?t yleens? iltapalaksi pizzan per henki ja j?lkiruoaksi puolikkaan margheritan. Aloin tajuta yksinkertaisuuden kauneutta. Toinen avaus oli ett? pizzan ei tarvitse koostua t?lkkiananaksesta, vaan kiviuuninkuumaan rapeaan l?ttyyn voidaan lis?t? tuoreet p??llysteet joita ei ole syyt? kuumentaa; j??kaappikylm?? ricottaa, prosciutto crudoa, kylm?savukirjolohta, tai bresaola-lihaleikett? ja rucolaa.

Paras ikin? sy?m?ni pizza taitaa olla kotoisin r?ike?sti valaistusta pizzeriasta keskelt? Po-joen tasangon sumuista tyhjyytt? jostain Bolognan ja Ferraran v?lilt?: siell? pizza venytettiin ohuenohueksi (“super tirata”, “tiratissima”) ja p??ll? oli tuoreita herkkutatteja ellei per?ti tryffeleit?.

Kaasu- tai s?hk?k?ytt?isell? kotiuunilla ei tietenk??n p??se puul?mmitteisen uunin tuloksiin, mutta oheinen resepti tuottaa suotuisana p?iv?n? – kuten t?n??n – ihan kelvollisen kotiversion italialaisesta peruspizzasta. Fiinit p??llysteet viimeistelev?t el?myksen salonkikelpoiseksi. Taikinasta tulee kaksi pizzaa ja riitt?v?sti ruokaa kahdelle hengelle (ja ehk? v?h?n t?hteit?).

Parsa- ja poropizza

2.5 dl k?denl?mp?ist? vett?
1/2 palaa hiivaa tai 1 pss kuivahiivaa
6 1/4 dl vehn?jauhoja
1-2 rkl oliivi?ljy?
(ripaus suolaa)

Vaivaa kimmoisaksi hiivataikinaksi, kohota 30 min l?mpim?ss?.

Parsat?yte
1-2 rkl oliivi?ljy?
1 valkosipulin kynsi
1 tlk tomaattimurskaa, valuta t?lkist? hieman nestett? pois
1 tl basilikaa
1 tl oreganoa
1/2 nippua vihre?? parsaa (esim 8 vartta) tai 1 tlk vihre?? s?ilykeparsaa
1 rkl oliivi?ljy? + 1 murskattu valkosipulinkynsi
mozzarellajuustoraastetta

Laita uuni kuumenemaan 225-250 C:een.
Kuullota valkosipulia hetki kuumassa ?ljyss?, lis?? tomaattimurska ja yrtit, ja kiehuta sen verran (5-10 min) ett? neste suunnilleen haihtuu seoksesta pois.

Jos k?yt?t tuoretta parsaa, napsauta roskiin varsien puumainen alaosa (n. 5 alinta sentti?). Esikeit? parsanversojen nuppup?it? noin minuutin kaksi kuumassa suolavedess?.

Kaulitse puolet taikinasta leivinpaperille noin 30 sentin l?pimittaiseksi pizzapohjaksi. Jollet halua paksua pullapohjaa, ?l? anna en?? nousta, vaan hiero taikinapy?ryl?n pintaan muskattu valkosipulinkysni ja liraus oliivi?ljy?. Dumppaa p??lle tomaattisekoitus. Asettele pinnalle parsanvarret, ripota p??lle reilusti mozzarellaraastetta, paista heti 10-12 min tai kunnes pizzan reunat alkavat n?ytt?? kypsilt?.

Porot?yte
valkosipulinkynsi
mozzarellaraastetta
rucolaa
kylm?savuporoleikett? (tai bresaolaa)
merisuolaa

Py?rittele j?ljell?olevasta taikinanpuolikkaasta toinen 30-senttinen pizzakiekko, hankaa pintaan valkosipulimuska ja ?ljy, peittele mozzarellaraasteella, ja paista 225-250 C:ssa 10-12 min. Kun pizza on kullankeltainen ja kupliva, ota uunista. Ripottele kuuman pizzan pintaan runsaasti rucolaa, 4-5 isoa siivua kylm?savuporoa tai bresaolaa, ja v?h?n karkeaa merisuolaa.

K?yn Suomessa muutaman kuukauden v?lein noin viikon kerrallaan. Kun aikaero on nukuttu pois, ensimm?isiin asioihin kuuluu k?yd? ruokakaupassa ja hamstrata rakkaita eineksi?: maksalaatikkoa, HK:n maksamakkaraa ja lenkki?, lihapiirakoita, pinaattilettuja, Yosa-kaurahapatej?lkiruokia (joille se pienempi pikkuveli irvist??).

V?h? Suomen-reissujen vapaa-aika vilahtaa ohi perhett? ja yst?vi? tavatessa. Jotenkin ironista on ett? aivan j?rjest??n viime aikoina n?iss? tapaamisissa p?yt??n on katettu intialaishenkist? ruokaa. Vaikutelmani on ett? Intia-safkat ovat Suomessa vallitseva megatrendi joka ehk? viel? nousee uhkaamaan pizza-kebabin ja lenkkimakkaran hegemoniaa.

Kuten Helsingin ja muun It?-Euroopan ravintolael?m?? ansiokkaasti erittelev? Mit? s?in t?n??n -blogi testasi, jopa reilu rahvaanravintola Sir Olavi ty?paikkani l?hell? Pikku-Huopalahdessa hallitsee vindaloon l?skisoosia paremmin. Surullista ehk? on l?hinn? se ett? perinteist? suomalaista ruokaa tarjoilevat paikat ovat katoava luonnonvara (kertokaa jos tied?tte hyvi? Helsingin seudulla). Minulle kirkkaasti vuoden paras ravintolael?mys Suomessa on ollut osuminen pitop?yt?lounaalle anonyymiin leirikeskukseen Tuusulanj?rven tienoilla.

Mutta Suomessa asuessani tietysti kokkasin itsekin usein intialaista. Pastanjauhajien kasvisruokateeman hengess? t?ss? kaksi usein tekem??ni ruokaa:

Nopea kikhernepata

kahdelle 

400g tlk kikherneit?
pari rkl ruoka?ljy?
1 sipuli
1 ml (1 maustemitallinen) cayennepippuria tai Rajahin extra hot chilli powderia
1 tl kurkumaa
400 g t?lkki tomaattimurskaa
1 rkl garam masalaa

Paista ?ljyss? sipulit kullanruskeiksi. Lis?? tomaattimurska, chili ja kurkuma. Sekoittele ja paista hetki. Lis?? valutetut ja huuhdotut kikherneet. Hauduta liedell? 10-15 minuuttia. Lis?? garam masala juuri ennen tarjoamista. Annostele lautaselle, halutessasi voit tarjota lis?kkeen? keitetty? basmatiriisi?.

Kikhernepadasta voi tehd? my?s hieman mutkikkaamman, viel? paljon paremman version:

Pinaatti-kurpitsa-kikhernecurry

nelj?lle 

3 rkl ruoka?ljy?
1 pieni sipuli hienoksi hakattuna
2 valkosipulinkyntt? viipaleina
1 n. 5 cm p?tk? tuoretta inkiv??ri? kuorittuna ja pieneksi hakattuna
2 tl kokonaisia korianterinsiemeni?, jauhetaan tuoreeltaan karkeaksi (?l? k?yt? valmiiksi jauhettua korianteria, se menett?? makunsa helposti ja t?m? mauste on ruoan juju)
½ tl juustokuminaa (jeeraa)
½ tl kurkumaa
¼ tl kanelia
1 kasvisliemikuutio + 3 dl vett?
1 tlk (400 g) tomaattimurskaa
2 tl tulista currytahnaa, esim. Rajah”?s Hot Curry Paste (S-marketit)
300-500 g oranssia tai keltaista kurpitsaa, kuorittuna ja suupaloiksi kuutioituna (voi korvata lantuilla tai nauriilla)
1 tlk (400 g) kikherneit?
250 g pakastepinaattia
suolaa ja mustapippuria

Paista sipulia, valkosipulia, inkiv??ri? ja mausteita paistokasarissa tai muussa hyvin tilavassa korkealaitaisessa pannussa ruoka?ljyss? viitisen minuuttia. Lis?? kasvisliemikuutio, vesi ja tomaattimurska, hauduta 15 min. Paahda erillisess? teflonpannussa pieness? m??r?ss? ?ljy? currytahnaa minuutin verran, ja lis?? sitten kurpitsapalat, joita py?rittelet currytahnassa, kunnes ne hieman pehmenev?t, eli n. 5 min. Siirr? kurpitsaviipaleet ja valutetut kikherneet tomaattisekoitukseen ja hauduta viel? vartin verran.

Sulata mikrossa pakastepinaatti, valuta mahdollinen vesi pois, ja sekoita pinaatti juuri ennen tarjoamista ruokaan. Ruoka on hyvin kauniin v?rinen, kurpitsa on oranssia, kikherneet keltaisia, tomaatti punaista ja pinaattihippuset vihreit?. ?l? sekoita liikaa! Tarjoa heti joko sellaisenaan tai basmatiriisin kanssa.

Huom! T?m? ruoka k?ytt?? hieman pomeranssimaisen makuisia korianterinsiemeni?, jotka poikkeavat t?ysin maultaan tuoreesta korianterista (cilantrosta).

Helsingiss? asuessani hain toisinaan n?iden kikherneruokien seuraksi l?hinepalilaisesta mukaan pari vastapaistettua naan-leip??. Naan-leip?? taitaa saada nyky??n elintarvikekaupoistakin, mutta ennakkoluuloton kokeilee tilalle Lapin rieskaa tai muuta litte?? taipuisaa kohottamatonta leip??. L?mpim?n naan-leiv?n seuraksi kannattaa tehd? viel?

Taateli-omena-rusina raita

1 dl maustamatonta jogurttia
1 kuorittu vihre? omena kuutioituna
n. 10 tuoretta taatelia, poista kivi ja pilko taatelit saksilla pieneksi silpuksi
2-3 rkl kullankeltaisia rusinoita
suolaa ja vastarouhittua mustapippuria

Kaiva kivet pois taateleista ja saksi ne pieneksi silpuksi (ovat tahmeita, siksi sakset paras ty?v?line). Sekoita muut ainekset taateleihin ja jogurttiin, mausta suolalla ja pippurilla, sekoita.

Kuten liki kaikki meill? k?yneet sukulaiset ja tutut tuntuvat tiet?v?n, suosikkikaupunginosiamme New Yorkissa on Astoria Long Island Cityss?. Astoriassa pankkiautomaatitkin puhuvat kreikkaa. Kahvilael?m? henkii eurooppalaista el?m?nlaatua. L?hi-it? alkaa Steinway Streetin vesipiippubaareista.

Katuja kansoittavat monenlaiset tuoreet siirtolaiset: helleenien ja egyptil?isten lis?ksi ainakin joka sortin latinot, bangladeshilaiset, kroaatit, brasilialaiset ja albaanit. Edullisia ja kotoisia ravintoloita on valtavasti. Lasi Brooklyn Lageria Brickiss? ja j?lkiruokaostokset Broadwaylla sijaitsevassa kreikkalaisessa leipomossa edustavat ??rimm?isen suositeltavaa ajanvietett?. Sy?m??n p??dymme silti melkein aina kreikkalaiseen Stamatikseen kivenheiton p??h?n Broadwayn N/W-metroasemasta.

Stamatikseen on ment?v? ajoissa, sill? muuten hillitt?m?st? taramasalatan, hyv?n leiv?n, souvlakin, tsatsikin, lampaankyljysten ja sitruunaperunoitten ahnehtimisesta seuraa hirve? ?hky – puhumattakaan Mythos-oluen, retsinan ja karahvipunaviinin aiheuttamista painajaisista. Talon piikkiin saapuu aina viel? j?lkiruoka siin? vaiheessa kuin ei jaksaisi en?? palaakaan.

Stamatiksen vuoksi emme juurikaan laita kreikkalaista ruokaa kotona ajoittaisia feta- ja oliivi-m?ss??j?isi? lukuunottamatta. Seuraava reseptit ovat kuitenkin kulkeneet jo pitemp??n matkassamme. Ne ovat alkuper?lt??n h?m?ri? ja autenttisuudeltaan todenn?k?isesti K-kaupan V?iskin tasoa. Suosittelen silti kokeilemaan. Jos inhoaa lammasta voi tyyty? nautaan tai nautasikaan. Mintun ja rusinat voi j?tt?? pois jos ne oudoksuttavat. Itse kierran aniksen kaukaa kaikessa muussa paitsi lontoonrakeissa, mutta ouzoakin lihapullataikinaan voi lorottaa jos sit? sattuu kaapista l?ytym??n.

Pseudokreikkalaiset lampaanjauhelihapullat

1/2 kg lampaanjauhelihaa
2 viipaletta paahtoleip?? tai muuta vaaleaa leip?? murennettuna
1 muna
1 tl timjamia
(1 tl kuivattua minttua)
(1/2 dl keltaisia rusinoita)
1-2 murskattua valkosipulin kyntt?
1 tl suolaa
1 tl vastarouhittua mustapippuria
1 hienoksi silputtu sipuli

Py?rittele edell?mainitusta aineksista sekoitettu taikina pieniksi lihapulliksi korppujauhoissa. Paista niukassa oliivi?ljyss? pannulla py?ritellen noin 10 minuuttia. N?iden kanssa hyv? kastike on nopea…

Tsatsiki

Sekoita yhteen
2 dl rasvaista maustamatonta jugurttia, Bulgarian- tai kreikkalaista
1 murskattu valkosipulin kynsi
noin 5-10 cm p?tk? kurkkua karkeasti raastettuna ja kuivaksi puristettuna
2 tl valkoviinietikkaa
suolaa ja vastarouhittua mustapippuria mausteeksi

Lohkoperunat

Suomessa n?it? saa esivalmiina kaupan pakastealtaista. Mutta helppoja ovat itsekin tehd?.
2-3 keskikokoista kiinte?? perunaa / aterioitsija
oliivi?ljy?
Herbes de provencea, timjamia tai rosmariinia
merisuolaa

Lohko perunat ja esikeit? niit? 4-5 min suolatussa vedess?. Valuta, siirr? kevyesti ?ljyttyyn laakeaan uunivuokaan, pirskota v?h?n lis?? ?ljy? p??lle. Paista uunin yl?tasolla 225 asteessa reilut 20 minuuttia tai kunnes ovat kultaisia. Ripottele valmiitten lohkoperunoiden p??lle merisuolaa ja mausteyrttej?.

N?iden lis?ksi teemme yleens? viel? salaatin tomaatista, kurkusta, kotoa l?ytyvist? vihreist? lehdist? (mixed greens tai baby spinach) ja vinaigretesta (1 tl balsami-, valko- tai punaviinietikkaa, 3 tl oliivi?ljy?, veitsenk?rjellinen Dijon-sinappia, kaksi ripausta sokeria ja ripaus suolaa).