Amerikkalaisten ruokien sarja jatkuu t?n??n maap?hkin?voikeksien reseptill?, ja aloittaa samalla leivontaminisarjan, joka p??ttynee jouluaattoon tai aatonaattoon.

Maap?hkin?voi ja peanut butter and jelly sandwichit kuuluvat amerikkalaisuuteen siin? kuin ruis- ja n?kkileip? Suomeen. Maap?hkin?voi k?y hyvin my?s leivontaan, ja on olennainen osa satay-kastikkeessa. Monet pit?v?t siit? sellaisenaan vaikkapa suoraan sormesta nuoltuna tai sellerinvarrella dipattuna. Mukavan monipuolinen raaka-aine siis, ja Suomessakin hyvin saatavilla. Pienist?kin kaupoista l?ytyy yleens? jokin Saksassa valmistettu purkki, ja suureksi yll?tyksekseni l?hi K-Supermarketissa oli suomalaista luomumaap?hkin?voita!

Mutta sitten itse aiheeseen, t?ll? kertaa dekadentin rasvaiseen ja sokeriseen reseptiin:

Peanut Butter Cookies – maap?hkin?voikeksit

24 kpl

1,2 dl (110 g) suolatonta voita, huoneenl?mp?ist?
1,2 dl (215 g) fariinisokeria
1,2 dl (100 g) sokeria
1 muna
1 tl vaniljauutetta
1,2 dl (125 g) maap?hkin?voita
3 dl jauhoja
1/2 tl soodaa
1/4 tl suolaa
1/2-1 dl suklaahippuja jos mieli tekee

Laita uuni l?mpi?m??n 175 asteeseen. Vatkaa voita ja sokereita pari-kolme minuuttia kunnes seos on kuohkeaa. Lis?? munat ja vaniljauute ja sekoita. Lis?? maap?hkin?voi ja sekoita. Varo vatkaamasta liikaa.

Sekoita jauhot, sooda ja suola kesken??n ja sekoita maap?hkin?voiseokseen. Lis?? suklaahiput, jos k?yt?t niit?. T?ss? vaiheessa taikina tuntuu todella kuivalta ja kovalta, ja intuitio kehottaa lis??m??n nestett?. Vastusta kuitenkin kiusausta niin keksit eiv?t l?ss?hd? kuumassa uunissa.

Kaada lautaselle sokeria. Py?rittele taikinasta k?sill? parin-kolmen sentin palloja, kierauta sokerilautasella ja aseta pellille leivinpaperin p??lle. Paina haarukalla pallo littanaksi kahdesta suunnasta, jolloin pinnalle syntyy pieni ruutukuvio. Toista 23 kertaa :)

Paista 9-11 minuuttia, kunnes reunat alkavat juuri ruskistua. Kuumina keksit ovat aivan pehmeit?, joten t?ss? on paras luottaa vain kelloon. J??hdytty??n keksit ovat kovia.

Pieni l?mmitys mikrossa pehment?? keksit mukavasti, mutta ovat maukkaita kylmin?kin.

Bagel on yksi niist? sanoista, joiden suomalainen kirjoitusasu on minulle t?ysi mysteeri. Baageli sopii jotenkin paremmin suuhun kuin lyhyen ytimek?s, ja varmasti oikeampi bagel. Lausuttuna ongelmaa ei ole, baagelia vaikkapa Wayne’s Coffeen tiskill? tilattaessa englantilaisesta ??nt?misasusta juontuva “beigeli” tuntuu t?ysin luontevalta.

Baagelit tunnettiin Puolassa jo 1600-luvulla, ja it?-Euroopasta tulleet juutalaissiirtolaiset toivat ne mukanaan Amerikkaan, miss? ne ovat nykyisin hyvin suosittuja. Kauppojen baagelihyllyt ovat todella runsaat, niit? saa suolaisina ja makeina sek? monella tavalla maustettuna.

Suomessa tilanne on valitettavasti toinen: juuri miss??n niit? ei myyd?. Kun kysyin muuten mainiosti varustetun l?hi K-supermarkettini leip?osaston vastaavalta mist? niit? voisi saada, h?nen vastauksensa oli: “Tosi moni on kysellyt baageleita, mutta en tied? mist? niit? saa. Olen soittanut kaikki l?hialueen leipomot l?pi, mutta kukaan ei tee niit?.” Ennen kauppakierrostani olin luonnollisesti googlannut Suomen baagelitilanteesta sen v?h?n mit? siit? on kirjoitettu. Tiesin, ett? Dennis Bakery leipoo baageleita Kaarinassa my?s pakasteiksi, ja ehdotinkin, ett? kauppias ottaisi ne valikoimiinsa.

Useamman suurenkin kaupan kierretty?ni olin jo vaipua ep?toivoon, kunnes Sellon Prisman leipomosta vastattiin iloisesti ett? kyll? l?ytyy! “Ei tosin heti, mutta jos odotat 10 minuuttia, paistamme ne sinulle. Montako haluat?” Baagelit tulivat Tanskasta pakasteina, mutta olivat valmiina kaikin puolin maukkaita “everything”-mallisia, eli p??llystetty ainakin seesamin- ja unikonsiemenill? sek? kuivasipuli- ja valkosipulirouheella. L?mpimien baageleiden huumaava tuoksu t?ytti auton kotimatkalla kasvattaen n?lk?? entisest??n. Lempparit?ytteeni lox schmear syntyi nopeasti:

Lox Schmear Bagel – savulohibaageli

2 everything-baagelia
50 g Philadelphia Extra Light -tuorejuustoa
1-1 1/2 tl kapriksia
1 tl limen mehua
1/4 tl suolaa
1/4 tl valkopippuria
persiljaa
100 g kylm?savustettua (kirjo)lohta
suolakurkkua
1 pieni punasipuli

Pilko kaprikset ja persilja pieneksi silpuksi ja sekoita lusikalla tuorejuustoon limemehun, suolan ja valkopippurin kanssa kunnes tasaisen kuohkeaa. Halkaise baagelit kahtia ja sivele ensin puolet tuorejuustoschmearista alapuoliskolle. Aseta savulohiviipaleet ja ohuesti viipaloidut sipulirenkaat schmearin p??lle, sivele loput tuorejuustosta ja viimeistele suolakurkkuviipaleilla. Paina p??lipuolisko paikalleen ja tarjoile heti tai pakkaa vaikka ev??ksi t?ihin.

Olen aina inhonnut imuroimista yli kaiken. Imurikanisterin, letkujen ja putkien kaivaminen siivouskomerosta saa yleens? kaiken muun siell? olevan romahtamaan lattialle. Jottei k?rsimys t?h?n p??ttyisi, imurin s?hk?johto on aina jaloissa, takertuneena johonkin nurkkaan ja viimeisen? kiusanaan j?tt?? kelautumatta takaisin koneen sis?lle. Lis?ksi imurin kiskominen letkun per?ss? on t?ysin idioottimaista, se kun kolhii huonekalut tai py?r?ht?? ymp?ri letkun kiristyess? aivan et?isimpiin nurkkiin kuroteltaessa.

Leffoistakin tuttu amerikkalaistyylinen p?lynimurimalli, jossa suutin, moottori ja p?lypussi ovat samassa varressa, korjaa monta n?ist? puutteista. Suomessa n?it? ei pahemmin ole kaupan hyllyill? n?kynyt, kyll?h?n tukkuliikkeet tiet?v?t paljon meit? paremmin mik? kuluttajille on hyv?ksi.

Tekniikan maailman numerossa 20/2005 oli pikakoe Electrolux ergorapidosta otsikolla “Kaksi imuria yhdess?”. Artikkelin luettuani tiesin heti, ett? t?m? on minun laitteeni. Ergorapido on reilut kaksi kiloa painava johdoton akkup?lynimuri, jossa on mukana my?s rikkaimuri. Sen saa irti nappia painamalla, ja vastaavasti naksahtaa takaisin paikalleen kuin itsest??n. Lattiauuttimessa on moottorilla py?riv? harjaosa, joka ohjaa roskat ja hieman raskaammatkin irtoesineet tehokkaasti koneen sis?lle. Akku riitt?? mainiosti ainakin 55 neli?n kaksiooni. Kun imuri ei ole k?yt?ss?, se istuu siistiss? lataustelineess??n ja on n?in aina valmiina k?ytt??n. Nikkeli-metallihydridiakkuja ei tarvitse edes k?ytt?? tyhj?ksi ennen uudelleenlatausta.

K?tevyytens? lis?ksi reddot 2005 -muotoilupalkinnon voittanut ergorapido on n?tti kuin porsas pienen?: t?ll? kertaa imuria ei tarvinnut piilottaa hankalasti siivouskomeron pohjalle, vaan se sai pysyv?n paikan keitti?n seinustalta ollen n?in aina helposti k?sill?. Nyt imurointi ei olekaan en?? vastenmielist?, vaan suorastaan mukavaa puuhaa.

TM:n ilmestymisen aikaan ergorapidot olivat pitk??n loppuunmyytyj?, mutta nyt ainakin Gigantti oli saanut niit? uuden er?n. Kun viel? mainitsin Stockan ja Prisman myyv?n niit? 119 eurolla, Gigantti tiputti hintansa heti 129 eurosta 115 euroon. Kaupat tietysti syntyiv?t ja voin l?mpim?sti suositella laitetta kaikille muillekin siivouskammoisille.

Parin p?iv?n takainen thaibataattisosekeitto onnistui muuten mainiosti, mutta sen hailakka v?ri j?i kaivertamaan mielt?. P??sin miten kuten siedett?v??n lopputulokseen v?rj??m?ll? valmiin keiton ruokalusikallisella kurkumaa, mutta n?in saatu s?vy oli kaukana siit? intensiivisest? oranssista, johon olin Amerikassa tottunut.

Perjantaiset vaaleat bataatit olivat K-Supermarketista ja kasvatettu USA:ssa. T?n??n kokkaamani israelilaiset bataatit ostin Sestosta. T?ss? lopputulos sen pitemmitt? puheitta:

Bataattien erot eiv?t j??neet pelk?st??n v?riin: israelilaiset olivat my?s paljon mehukkaampia, v?h?kuituisempia ja huomattavasti helpompia kuoria. N?m? soveltuisivat mainiosti pihvin kyytipojaksi “uuniperunoina”, elik? Amerikkalaisittain

Lone Star Steakhouse Baked Sweet Potatoes

1 keskikokoinen makea, punalihainen bataatti per nuppi
voita
kanelia
sokeria

L?mmit? uuni 200 asteeseen ja laita bataatit ritil?lle leivinpaperin p??lle. Paista noin tunti, kunnes paksuimpaan kohtaan ty?nnetty tikku painuu esteett? l?pi. T?ss? vaiheessa bataatista on saattanut tihkua pisaroita, jotka ovat karamellisoituneet pinnalle. T?m? on OK, ja vain hyv? juttu.

Viill? kyps?n bataatin kuori auki uuniperunamaisesti, levit? rakoa ja laita sinne reilu nokare voita. Viimeistele ripottelemalla kainostelematta kanelisokeria. Kukin aterioija voi tehd? t?m?n my?s itse makunsa mukaan. Kanelisokerivoisula on tarkoitus sekoittaa pehmenneeseen sisukseen ennen nauttimista. Teelusikka sopii t?h?n mainiosti, ja kannattaa kattaa valmiiksi p?yt??n.

Kiitokset t?st? makuel?myksest? menev?t Texasiin Lone Star Steakhouselle. Hyv?? oli, ja sit? parempaa mit? isomman pihvin kyytipoikana uunibataatti sy?d??n!

Jos ravintolan ruokalistalla on ankanrintaa, sit? todenn?k?isesti l?ytyy pian my?s minun lautaseltani. Moni kaihtaa ankkaa raaka-aineena aivan turhaan kuvitellessaan sen valmistamisen olevan jotenkin erityisen vaikeaa. Oman kokemukseni mukaan ankanrinta paistuu siin? kuin mik? muukin pala hyv?? lihaa. T?rke?? on malttaa antaa tarpeeksi aikaa marinoitumiselle, mieluusti t?ysi vuorokausi tai ainakin y?n yli. Ankka kuten lehm?k??n ei pid? kahdesti tappamisesta, eli parhaaseen lopputulokseen p??st?ksesi sisuksen on j??t?v? reilusti punaiseksi. Ankan mehukas ja aromikas liha todella k?rsii liiasta kypsent?misest? ja mik? pahinta, kadottaa mureutensa.

Inspitaation t?h?n ruokalajiin sain maanmainion (ei ehk? niink??n reseptiens? vaan visuaalisuutensa ansiosta) What’s Cooking -sarjan Thai-osasta. Varsinainen thairesepti t?m? ei ole, chili, lime ja soija vain tuovat h?iv?hdyksen aasialaisesta keitti?st?. T?m? sopii siis hyvin my?s niille, jotka eiv?t thairuuasta muuten pid?.

Lisukkeeksi t?lle ruokalajille sopii mainiosti my?s jasmiiniriisi, mutta halusin pit?? kalorit kurissa joten riisi sai tehd? tilaa mehukkaille uunisipuleille.

Ankanrintaa ja uunisipuleita luumukastikkeella

kahdelle

Marinadi:
1-2 valkosipulin kyntt?, murskattuna
2 tl palmusokeria tai tummaa ruokosokeria
1 1/2 rkl limen mehua
1/2 rkl soijakastiketta
1/2-1 tl chilikastiketta tai vastaava m??r? tuoretta chili?

Kastike:
1 rkl luumuhilloa
1/2-1 dl kanalient?, aitoa tai kuutioista
suolaa ja pippuria

Uunisipulit:
1-2 isoa sipulia per henki
1 lihaliemikuutio sipulia kohti
voita
balsamicoa
yrttej? (timjamia, rakuunaa, rosmariinia, meiramia etc.)

Leikkaa ter?v?ll? veitsell? ankan nahkaan ristikk?isi? viiltoja reilun sentin v?lein siten, ett? syntyy kaunis timanttikuvio. Viiltojen tulee ulottua reilusti rasvaan asti, mutta varo vaurioittamasta itse lihaa.

Sekoita murskatut valkosipulinkynnet, palmusokeri, limen mehu, soija ja chili kesken??n. Laita ankanrinnat pakastepussiin, kaada marinadi niiden p??lle ja sekoita huolellisesti. J?t? j??kaappiin marinoitumaan v?hint??n kolmeksi tunniksi, mieluiten y?n yli.

Laita uuni l?mpi?m??n 175 asteeseen noin tuntia ennen suunniteltua ruoka-aikaa. Kuori sipulit ja leikkaa siivu niiden yl?- ja alap??st?, jotta ne pysyisiv?t pystyss? uunissa ja lautasella. Koverra yl?pintaan peukalonment?v? kolo vaikka teelusikalla. Painele haarukalla reiki? kolon pohjalle auttamaan sipulin maustumista uunissa. Varo kuitenkin puhkaisemasta ulommaisinta kuorta. Paina lihaliemikuutio jokaisen kuopan pohjalle, sipaise sen p??lle nokare voita, lorauta hieman balsamicoa ja ripottele mieleisi?si yrttej?. Peit? lopuksi kolo kaivertaessa syntyneell? “hatulla”. Kiedo sipulit yksitellen folioon ja paista 45 minuuttia tai kunnes t?ysin pehmenneit?.

Ankanrinnat eiv?t kaipaa ylim??r?ist? rasvaa paistamiseen, siin? ne ovat t?ysin omavaraisia. Vaikka et s?isik??n nahkaa, kannattaa rintafileet paistaa sen kanssa. Ota fileet j??kaapista l?mpenem??n hyviss? ajoin ennen paistamista.

Kuumenna pannu tulikuumaksi ja t?ll? aikaa kuivaa ankanrinnat marinadista. S??st? marinadi. Paista ensin nahkapuoli alasp?in 4-5 minuuttia. Tarkkaile pannun l?mp?tilaa ja alenna tarvittaessa, nahka ei saa palaa karrelle. Kaada pannulle sulanut rasva pois ja k??nn? fileet. Paista 2-3 minuuttia kunnes pinta on kauniisti ruskettunut. Lis?? pannulle s??stetty marinadi, luumuhillo ja kanaliemi. Anna muhia viel? pari minuuttia. Nosta ankanrinnat leikkuulaudalle ja anna j?lkikypsy? kymmenisen minuuttia. Jos kastike on liian juoksevaa, jatka sen keitt?mist? kasaan kunnes sopivaa.

Poista sipulit varovasti foliosta, ne ovat nyt hyvin pehmeit? ja mehukkaita. Isosta lusikasta on apua nostelussa. Leikkaa ankanrinnat viistosti ohuiksi viipaleiksi, asettele lautaselle sipulien viereen ja pirskottele luumukastikkeella.

Vaikka ankan nahka onkin suurta herkkuani, olen viime aikoina syd?n verta vuotaen leikannut sen irti paistamisen j?lkeen ennen viipalointia. Ankan liha itsess??n on v?hrasvaista, mutta paksu nahan alainen rasvakerros tuplaa helposti annoksen energiam??r?n.