New Yorkin etnisist? kaupunginosista Chinatown on se ilmeisin. Jalkak?yt?v?t ovat yleens? tukkoon asti t?ynn? Vuitton -klooneja tinkivi? vy?laukkuturisteja. Meno on t?niv?? ja hymyt?nt?, sill? kaupunginosan asukkaat vet?v?t ja ty?nt?v?t per?ss??n mit? oudointa roinaa. J?tteist? lismainen katuk?yt?v? toimii sek? myyntip?yt?n? ja n?yteikkunana. Tyypillisin asiani Chinatowniin on ollut taistella itseni Bostoniin menev??n halpaan Fung Wah -bussiin. Kokemukset ovat olleet sen verran rasittavia ett? olen kehitt?nyt fobian koko paikkaa kohtaan ja hakenut kiinael?mykseni ihan muualta – Brooklynin Sunset Parkista ja Queensin Flushingista, tai sitten Torontosta ja San Franciscosta.

T?n??n voitin kiinalaisen uuden vuoden varjolla vanhan vastenmielisyyteni ja hankkiuduin D-junalla Grand Streetille. Ihmettelin metroaseman v?entungosta, mutta syy selvisi kun pulpahdin keskelle peking-oopperahahmoista ja veitsitanssia esitt?vist? pikkulapsista koostuvaa paraatia. Paraatin teemana oli siirtyminen koiran vuoteen, joka on erityisen onnekas avioliiton solmimiselle, koska sis?lt?? tavallisesta vuodesta poiketen kaksi kev?tt?. Paraatin sankarit olivat siksi t?n??n enimm?kseen erilaisiin kiina-asuihin puettuja tiibetinspanieleja. En meinannut uskoa silmi?ni kun yleens? tuupiskelevat ja yrme?t kiinalaiset katukauppiaat hymyiliv?t kasvot loistaen ohi tanssiville savua puhkuville lohik??rmeille, papaatteja poksautteleville pikkulapsille ja konfettia kylv?ville pommeille. Tungos oli niin kova ett? olin vartin verran kirjaimellisesti v?kijoukon syleilyss? Canal ja Mott Streetin risteyksess?. Katuvilin?n kirjo ylsi buddhalaisista munkeista, tuhatvuotiaista kiinalaismummoista ja lempe?silm?isist? karibialaismiehist? Park Avenuen daameihin ja Boweryn pummeihin.

Tungoksenkin seassa jalkak?yt?vill? myytiin kaikkea mahdollista: el?v? kala pomppasi puulaarista jalkoihini, ja toisessa myym?l?ss? sangollinen kilpikonnia ry?mi ymp?riins? valmiina p??tym??n liemeen. Punaisia taatelimarjoja, kuivattuja sienia ja kukkivaa bok choy -kaalia l?ytyi joka paikasta, mutta useimpia kuivattuja kasviksia en mill??n pystynyt tunnistamaan. Dynasty-supermarketin lihatiskill? myytiin siisteill? styroksilevyill? lehm?n penist?, ankan varpaita ja porsaan k?rsi?.

Tarkoitukseni ei ollut varsinaisesti ostaa mit??n, mutta kahmaisin mukaani taiwanilaisia vihre?st? teest? tehtyj? riisikakkuja, sokeroitua inkiv??ri?, macaolaisia kirjoitusmerkein koristeltuja manteli-papujauhokeksej? (jotka maistuvat aivan portugalilaisilta leivoksilta) ja v?lit?nt? riippuvuutta aiheuttavia makeansuolaisia lakritsiluumuja. Teepuolelta ostin oolongia ja valkoista teet?. En voinut my?sk??n vastustaa vauvakokoisia bok choy -kaaleja. Seuraavaksi l?ysin litsiluumun makuista kuplateet?. Pisteen? iin p??ll? imeydyin Boweryll? ravintolakeitti?v?lineit? myyv??n varastokauppaan. Olo oli kuin joulupukin lelupajassa. Harmi ett? muuttokontti Suomeen l?hti jo… Kuudellatoista taalalla irtosi hyv?laatuinen kolmikerroksinen bambuh?yrytin ja ammattikokin pihdit. Olin suunnitellut k?velev?ni East Riverin yli Brooklyniin lempikirjakauppaani Williamsburgissa, mutta kolmen valtavan muovikassin raahaaminen metroon ja kotiin oli ihan riitt?v? haaste.

Kotona pistin bambuh?yrytyskorit, pihdit ja tortillapr?ssin heti k?ytt??n. Tein dim sum -nyyttej?, jotka ovat lihaton versio dumplingeista joita ostin taalalla nelj? kappaletta chinatownilaisesta katukeitti?st? (hyv?nn?k?inen lihanyyttiresepti l?ytyy t??lt?). Ensi kertaa s?in n?it? bok choy -nyyttej? parikymment? vuotta sitten Saksassa, jossa kiinalaiset vaihto-opiskelijat valmistivat meid?n perheellemme juhla-aterian. Olen aina ajatellut ett? h?yrytt?minen on vaivalloista s?hl??mist?, mutta nyytit valmistuivat siististi ja nopeasti. Lis?plussana nyytin rakenteesta tulee h?yrytt?m?ll? parempi kuin keitt?m?ll?, eik? t?ytteen valumista kattilaan tarvitse pel?t? kuten keitt?ess?.

Bok choy -t?ytteiset taikinanyytit

12-15 kpl eli 1-2 hengelle

2 dl vehn?jauhoja
1/2 dl (+ mahdollisesti 1-2 rkl) vett?
pari bok choy -kaalia tai 8-10 baby bok choy -kaalia
1 tl soijakastiketta tai osterikastiketta

T?yt? kattila vedell?, saata se kiehumaan, ja kokoa h?yrytyskoritorni kattilan p??lle. Verhoa kunkin korin pohja palasella leivinpaperia (my?s banaanin, salaatin, kaalin tai bok choyn lehti? voi k?ytt??). Asettele kaalien kovimmat osat kohti h?yrytyskorin keskiosaa. H?yryt? vauvabokchoyta h?yrytyskuvun sis?ll? 3-4 minuuttia tai kunnes hieman pehmenev?t. Poimi pois pihdeill? tai sy?m?puikoilla – h?yry polttaa helposti sormet. Anna j??hty? hetken, hakkaa sitten ter?v?ll? veitsell? aivan hienoksi silpuksi: purista silpusta vesi pois. Sekoita bok choy -hakkeeseen hiukan soijaa tai osterikastiketta.

Vaivaa vedest? ja vehn?jauhoista 5-10 minuutissa silkkinen ja kimmoisa pastataikina joka ei tartu en?? k?siin eik? kulhon reunoihin. Jauhojen kosteus vaihtelee vuodenajoittain joten lis?? vett? tarvittaessa mik?li taikina j?? murenevaksi.

Boweryn ravintolatukussa myytiin sek? tortillapr?ssin kaltaisia taiwanilaisia alumiinipr?ssej? ett? pastakoneita. Tee taikinasta pastakoneella lasagnelevyj?, joista otat muotilla noin kymmenen sentin halkaisijaisia py?ryl?it?. Jos k?yt?ss?si ei ole pastakonetta, py?rittele taikina tangoiksi, joista leikkaat noin kolmen sentin halkaisijaisia pikku palloja. Purista pallot tortillapr?ssill? tai ihan perinteisesti kaulimella noin millinpaksuisiksi kiekoiksi (sama tekniikka kuin karjalanpiirakan kuoren valmistus). Annostele kiekon keskelle noin teelusikallinen bok choy -t?ytett? ja rypyt? nyytti umpeen. Istuta nyytit h?yrytyskoriin leivinpaperin p??lle toisistaan erilleen; h?yryt? 3-4 minuuttia. Tarjoile soija- tai osterikastikkeen kanssa.

Ensi sunnuntaina New Yorkin Chinatownissa on luvassa on viel? yksi lohik??rmeparaati – uudenvuoden juhlinta p??ttyy sunnuntaina 12.2. Koluamatta j?i niin paljon fantastisia dim sum -ravintoloita ja indokiinalaisia kauppoja ett? taidan jatkossa k?yd? tiuhaan Chinatownissa. Nyt syvennyn napostelemaan lakritsiluumuja ja vihre? tee -makeisia ja katselemaan elokuvaa Saving Face, jossa vilahtaa taiwaninamerikkalainen ty?toverini Larry. Ang Leen Sy? juo mies nainen sopisi my?s tunnelmaan.

New Yorkissa s?? on lohduttoman pime? ja harmaa. L?mp?tila l?hentelee tyypillisi? suomalaisia juhannuslukemia, mutta aurinko joka arkisin paistaa anteliaasti on vet?ytynyt viikonlopuksi paksun tihkusateen taakse. S??n alavireisyyden vuoksi peruin suunnitelmani seikkailla kaupungilla. Jopa lempijuontajani WNYC:lt? on “under the weather” ja Blockbuster-videovuokraamo kuhisi tylsistyneen n?k?isi? talviunivalmiita naapureita, sill? Punxsutawneyn murmeli ennustaa ett? t?t? outoa kes?-talvea jatkuu viel? kuusi viikkoa. Tukevat ravintovarastot ovat siis tarpeen: t?ss? s??tilassa elimist? huutaa lohduttavia hiilihydraatteja.

Kaksi erinomaista ruokablogia – Yhdysvaltain ruokap??kaupungista San Franciscosta yll?pidetty 101 cookbooks ja Kanadan p?tsist? Torontosta bloggaava uusi tulokas Cream Puffs in Venice – kirjoittivat ?skett?in pizzasta suunnattoman herkullisesti. Tuli mieleen my?s omia ruokamuistoja: horjuvalla kielitaidollamme tulkitsimme Vesuviuksen kupeessa sijaitsevassa puu-uunipizzeriassa esitetyn kysymyksen “Bianca o rossa?” viiniin liittyv?ksi, joten p?yt??n kannettu pelkist? valkoisista vihanneksista valmistettu pizza oli hienoinen yll?tys.

Yksinkertaisimmillaan valkoinen pizza sis?lt?? pelk?st??n suolaa ja yrittej?, mutta ruokabloggaajien innoittamana inspiroiduin v?h?n mutkikkaammasta versiosta ja poikkesin normaalien ostosrutiinieni vastaisesti t?ydent?m??n varastojani 11o. kadun D’Agostinoon kesken pahinta iltaostosruuhkaa. Kokemus oli tietysti ruhjova, mutta palkinnoksi nettosin artisokkia, Prinssi Edwardin saarella kasvaneita Yukon Gold -perunoita, luomurosmariinia ja maukasta gorgonzolaa. Artisokat s??stin sittenkin toiseen tarkoitukseen, mutta lopuista ostosreissun hedelmist? syntyi herkullinen

Peruna-rosmariinipizza

1 annos pizzapohjataikinaa (ohessa resepti kahdelle pohjalle)

t?ytteen m??r? yht? pizzapohjaa varten:
1 rkl neitsytoliivi?ljy?
1-2 keskikokoista Yukon Gold- tai muuta kiinte?? perunaa
50-75 g gorzonzolaa tai muuta sinihomejuustoa
50 g mozzarellaraastetta
1-2 tl rosmariininneulasia

Kaulitse pizzapohja noin 30-senttiseksi py?ryl?ksi. L?mmit? uuni 250 asteeseen, ja voitele pizzapohjaa ruokalusikallisella oliivi?ljy?. Kuori ja viipaloi raa’at perunat ter?v?ll? veitsell? parimillisiksi viipaleiksi, levittele mosaiikkimaisesti pizzapohjalle. Ripottele p??lle rosmariini, sinihomejuusto ja mozzarella. Koska sinihomejuusto on hyvin suolaista, en lis?? pizzataikinaan en?? suolaa. ?l? nostata pizzapohjaa sen kummemmin, vaan tuikkaa uuniin ja paista 12 minuuttia tai sen verran ett? pizzan reunat alkavat olla kullankeltaisia. Anna j??hty? ainakin puolisen tuntia ennen tarjoamista, se tasaa makuja. Tarjoa t?ytel?isen punaviinin kanssa – kalifornialaisen Niebaum-Coppolan Zinfandelin j?m?t sopivat t?h?n ruokaan ja yleiseen talviunifiilikseen kuin nen? p??h?n.

Vuosikausien viivytystaistelun j?lkeen olen tehnyt el?m?ni ensimm?isen maki-rullan. Yay!

En muista, milloin olen sy?nyt sushia tai ylip??t??n japanilaista ruokaa ensimm?isen kerran. Paikka on kyll? tiedossa – Kabuki Lapinlahdenkadulla – ja koska se on ollut samassa osoitteessa yli viidentoista vuoden ajan, luulen omasta ensikokeilustani olevan kymmenisen vuotta. Jossain lukion ja fuksivuoden v?limaastossa kuitenkin. Kotona meill? on aina sy?ty graavia kalaa, joten ajatus raa’asta kalasta ei ole koskaan tuntunut vastenmieliselt?. Sen sijaan japanilaisen keitti?n muut, kypsennetyt ruuat, olivat positiivinen ja maukas yll?tys.

Suomessa sushi on viel?kin valitettavan kallista, vaikka japanilaisia ravintoloita on tosiaan ollut ainakin Helsingiss? jo kohta parikymment? vuotta. Uutuuslis?? hinnoissa ei sen vuoksi pit?isi en?? olla. Sushin suosio on kasvanut tasaisesti, ja nykyisin ruokakaupoissakin on tarjolla ihan kelvollista valmis-sushia. Valitettavasti n?idenkin hinta on mielest?ni turhan korkea.

Koska itse tehtyn? sushin raaka-aineet eiv?t paljon maksa, olenkin vuosikaudet suunnitellut tekev?ni sit? itse. Osan tarvittavista v?lineist? olen ostanut optimistisena jo vuosia sitten, mutta torstaina p??tin lopultakin tehd? haaveista totta, ja l?hdin pikkupakkasta uhmaten Annankadulla sijaitsevaan japani-kauppa Tokyokaniin. Kauppiaan yst?v?llisell? avustuksella sain pian valittua sopivan riisin ja etikkaseoksen, sek? muuta tarpeellista, kuten makien rullaamiseen k?ytett?v?n bambumaton. Japanilaisesta ruuasta sun muusta turistessa j?in huomaamattani puoleksi tunniksi suustani kiinni, ja kuulin juttuja muun muassa kauppiaan 23-vuotiaana alkaneesta yksityisyritt?j?n urasta Tokyokanin esimerkilliseen maineeseen tullausasioissa, mink? vuoksi heilt? ei esimerkiksi l?ydy ollenkaan japanilaisia kalapakasteita.

Amerikassa tyk?styin California rolleihin, eli makiin, jossa on t?ytteen? avocadoa, kurkkua ja (j?ljitelm?-) rapua. T?m? Japanissa melko tuntematon maki kehitettiin alun perin raakaa kalaa kammoksuville kalifornialaisille, mutta on sittemmin tullut kenties maailman suosituimmaksi makiksi. Ja mik?s siin?, hyv?lt?h?n tuo maistuu.

Feikkiraputikkujen sijaan ostin kylm?savulohta, ja p??tin olla tekem?tt? nurinp?in rullattuja makeja, vaikka california roll perinteisesti sellainen onkin. Ensikertalaisena halusin aloittaa varovasti, ja samalla sain hyv?n tekosyyn karsia muutaman kalorin j?tt?m?ll? seesaminsiemenet pois. Jenkit k?ytt?v?t ulkopinnan koristeluun oranssia, hyvin hienojakoista lentokalan m?ti?, mutta Tokyokanissa sit? ei ollut saatavilla.

Sushi-riisin keitt?minen oli yll?tt?v?n triviaali operaatio, ja pian minulla olikin ensimm?inen nori eli paahdetusta lev?st? tehty lehti bambumaton ja elmukelmun p??ll? odottamassa t?ytt?mist??n. Kostutetut sormet ovat kova sana ?llistytt?v?n tahmean riisin k?sittelyss?, kuten my?s s??steli?isyys: pahin virhe on laittaa liikaa riisi? norin p??lle. Sopiva riisikerros on sellainen, josta noria n?kyy runsaasti l?pi. Seuraavaksi ladoin riisin p??lle avokado-, kurkku- ja lohiviipaleet, ja sitten olikin rullaamisen vuoro. Varovasti sormilla t?ytteit? kasassa pit?en rulla muodostui yll?tt?v?n helposti. Yl?puolinen kuva on ensimm?isest? omasta rullastani, jonka p??tyj? ei ole viel? trimmattu.

Nelj?st? desist? kuivaa riisi?, yhdest? avocadosta, vajaasta keskikokoisesta kurkusta ja 150 gramman savulohipaketista tuli kuusi kokonaista rullaa, josta kustakin kahdeksan valmista maki-palaa. Raaka-aineiden kokonaishinta oli noin €7,50, eli yhden palan hinnaksi tuli reilut €0,15.

Yll? oleva kuva on K-Supermarket Lauttasaaren avajaisista ostamistani tonnikala- ja lohi-nigireist? sek? california rollin nimell? myydyist? (joita ne eiv?t olleet) makeista. Avajaistarjouksena n?it? myytiin €0,60 kappaleelta, mutta makien normaalihinta on €0,80 ja nigirien huikeat €2,40. Melkoinen ero itse tehtyihin! Hinnan lis?ksi minulla ei kyll? ole mit??n valittamista n?ist? markettisusheista, ne olivat hyvi? ihan vilpitt?m?sti. Muistelen, ett? jossain etiketiss? valmistajaksi oli merkattu BOF Oy, joka googlen mukaan on sama kuin Best Oriental Food Oy. Kelpo sushia, mutta mielest?ni liian kallista :)

Amerikassa sushi oli paikasta riippuen usein melko kallista, mutta poikkeuksiakin oli. Bostonissa ja New Yorkissa s?in monesti japanilaista ruokaa seisovasta p?yd?st? Minado-ravintoloissa. Noin kahdellakymmenell? dollarilla eli €17:ll? sai sy?d? syd?mens? kyllyydest? kymmeni? erilaisia susheja, sashimeja, rapuja, ostereita, salaatteja, l?mpimi? ruokia ja j?lkiruokia. Melko hyv? vastine rahalle siis.Halpa aasialainen ruoka on arkip?iv?? monessa maailman suurkaupungissa, n?in my?s Sydneyss?. Vuodenvaihteessa siell? ollessani s?in pariin otteeseen japanilaista; en voinut ohittaa kutsuvan n?k?ist? paikallisravintolaa, jonka ovensuussa parveili paikallisia japanilaisia.Suomalaisesta hauskan niminen ravintola Kura on Sydneyn kiinakaupungin vilkkaimmalla paikalla korttelin p??ss? kaupungin p??ostoskadusta, George Streetist?. Kuralla on vain nelj?toista istumapaikkaa, ja oven edess? k?ykin jatkuva vilske, kun asiakkaat odottavat vuoroaan p??st? sis?lle. Mik? parasta, runsaat sushiannokset eiv?t lompakkoa paljon k?yhdytt?neet: kuudella eurolla sai jo toistakymment? sushipalaa ja kulhollisen misokeittoa (kuva alla).

Grab Your Forkin Helen on kirjoittanut kivan postauksen Kurasta, miss? on my?s joukko herkullisia kuvia. Kannattaa vilkaista!

Suomalaiset rakastavat kahviaan, mutta niin moni muukin t?ll? pallolla. L?hdin googlaamaan p??ss?ni py?rineen Manhattan Transferin kahvilaulun sanoja, joista muistin vain alun: “I love coffee, I love tea…” Annoin googleen hakusanaksi coffee song, ja vaikka t?ll? ei Java Jive? l?ytynytk??n, sangen moni artisti on tunnustautunut kofeiinin orjaksi Coffee Songin nimell? levytettyjen kappaleiden perusteella. T?lt? listalta l?ytyy Frank Sinatra, Deep Purple, Norah Jones, Sting, Eric Clapton ja monia muita.

V?lill? perus-joe, eli omassa tapauksessani tumma presidentti, kaipaa hieman vaihtelua. Ostin kokonaisia vihreit? kardemumman palkoja varsinaisesti intialaisia curryja varten, mutta ne sopivat mainiosti my?s pirist?m??n kahvihetke?. Murskaa puolen tusinaa palkoa veitsen lappeella ja laita kahvinpurujen sekaan. My?s jauhettu purkki-kardemumma k?y oivallisesti.

Jos satut liikkumaan Starbucksien vaikutusalueella (liki koko maailma Suomea lukuunottamatta), kannattaa napata kokeeksi mukaan jokin heid?n kahvipaketeistaan.

Ja sitten ne etsim?ni laulun sanat:

Java Jive
(The Manhattan Transfer)

I love coffee, I love tea
I love the java jive and it loves me
Coffee and tea and the java and me
A cup, a cup, a cup, a cup, a cup (boy!)

I love java, sweet and hot
Whoops mr. moto, I”?m a coffee pot
Shoot the pot and I”?ll pour me a shot
A cup, a cup, a cup, a cup, a cup

Oh slip me a slug from the wonderful mug
And I”?ll cut a rug just snug in a jug
A sliced up onion and a raw one
Draw one –
Waiter, waiter, percolator

I love coffee, I love tea
I love the java jive and it loves me
Coffee and tea and the java and me
A cup, a cup, a cup, a cup, a cup

Boston bean (soy beans)
Green bean (cabbage and greens)
I”?m not keen about a bean
Unless it is a chili chili bean (boy!)

I love java sweet and hot
Whoops mr. moto I”?m a coffee pot (yeah)
Shoot me the pot and I”?ll pour me a shot
A cup, a cup, a cup (yeah)

Slip me a slug of the wonderful mug
“?an I”?ll cut a rug just as snug in a jug
Drop a nickel in the pot joe
Takin”? it slow
Waiter, waiter, percolator

Kokeiluni intialaisen ketti?n parissa jatkuvat. Her?sin eilen itselleni luonnottoman aikaisin puoli seitsem?lt?, ja edellisen illan mainospostia lukiessani silmiini sattui l?hi K-Supermarketin tarjous grillatusta broilerista hintaan 2,99 euroa (raakapaino n. 1,1 kg). Vaikka en suuri kanan yst?v? olekaan (siivet poislukien), otin aamukahvin j?lkeen suunnan kohti K-Lauttasaarta. Saavuin kauppaan varttia vaille kahdeksan, eik? lihatiskill? oltu tietysti edes aloitettu broilerien grillaamista. Jotta matkasta ei olisi tullut t?ysi susi, pyysin yhden raakana. T?ss? vaiheessa mieless?ni oli jo alkanut hahmoittua kuva kauniin punaisesta tandoorikanasta :)

Jokunen p?iv? sitten Kinopalatsissa k?ydess?ni s?in elokuvan alkua odotellessani erinomaiseksi osoittautuneen tandoorikanasalaatin (€6,50) Namaskaarin Fenniakorttelin toimipisteess? (Kinopalatsin ja Kaisaniemen metroaseman v?lisess? tunnelissa). Maanantaina Vii Voanissa pist?ytyess?ni ostin varmuuden vuoksi pussillisen tandoorimaustetta, joten aamuvarhainen K-kauppareissuni p??ttyi ripe??n kotimatkaan raa’an broilerin ja bulgarianjugurttipurkin kanssa.

En ole aiemmin paloitellut kokonaista kanaa, joten pieni googletus auttoi t?ss?kin puuhassa. Hetken p?hk?ilty?ni kaunis jyv?broileri oli muuttunut Fiskarsin ter?v?ll? veitsell? n?lk?isen katseeni ryyditt?m?n? perinteisiksi kahdeksaksi palaksi: siivet, koivet, reidet ja rinnat. En ollut sopankeittotuulella, joten ruhon muut osat lensiv?t roskiin, kuten my?s nahka, jota intialaisessa ruuanlaitossa ei k?ytet?. Paloja hetken py?ritelty?ni p??tin hankkiutua eroon my?s muista luista, jotka l?htiv?tkin helposti irti k?sin kiskomalla.

Kun liha oli valmisteltu, j?tin sen j??kaappiin marinoitumaan iltaan saakka jugurtti-tandoorimarinadissa. Ideaalisesti marinointi olisi saanut kest?? y?n yli, mutta t?ll? kertaa en malttanut odottaa niin kauan.

S?in puolet valmiista tandoorikanasta edelliselt? p?iv?lt? t?hteeksi j??neen peruna-paprika masalan kanssa. T?n??n tein kylm?n kanan kyytipojaksi mustaa riisi? ja kurkku-raitaa. Kokonaisuus oli oikein miellytt?v? tomaatin ja tammenlehv?salaatin kera.

Tandoorikana

kahdelle

500 g luutonta kanaa, esim rinta- ja koipilihat
tandoorimausteseosta
2 dl Bulgarian jugurttia

Marinoi lihat hyviss? ajoin, 6-24 tuntia ennen paistamista. Poista mahdollinen nahka kananpaloista. Viill? rintapaloihin ristikk?isi? syvi? viiltoja. Sekoita tandoorimauste jugurttiin mausteseoksen paketin ohjeen mukaisesti, laita lihat pakastuspussiin ja kaada marinadi p??lle. Sekoita huolellisesti, jotta marinadi menee my?s viiltoihin. J?t? j??kaappiin marinoitumaan.

Vuoraa uunipelti foliolla, josta reunat on taiteltu yl?s ammemaisesti. L?mmit? uuni 300 asteeseen pellin ollessa uunin sis?ll?. Kun uuni on saavuttanut l?mp?tilan, aseta kananpalat pellille ja paista 10 minuuttia. Ota pelti pois uunista ja sivele palat j?ljelle j??neell? marinadilla. Laita kanat takaisin uuniin, ja sammuta uuni. Paista viel? 20 minuuttia luukkua avaamatta.

Kurkku-raita (Kheere ka Raita)

kahdelle

2 dl Bulgarian jugurttia
1 rkl hunajaa
n. 10 cm p?tk? kurkkua
n. 1/2 dl silputtua tuoretta korianteria
(kuminaa)

Raasta pesty kurkku karkeaksi ja lyhyeksi raasteeksi, silppua korianteri hienoksi ja sekoita jugurttiin hunajan kanssa. Pid? kylm?ss? tarjoiluun saakka. Koristele halutessasi kuminalla.

Musta riisi

kahdelle

2 dl mustaa riisi?
vett?

Liota riisi? vesitilkassa noin tunti ennen keitt?mist?, niin siit? tulee pehme?mp??. Keit? 3-4 desiss? vett? kunnes pehme??, 20-30 minuuttia. Riisilajeja on tuhansia erilaisia, joten t?sm?llist? keitto-ohjetta on mahdotonta antaa :)

Tarjoile tandoorikana joko kylm?n? tai kuumana 3-4 sentin paloiksi leikattuna. Virkist?v?? raitaa lusikoidaan reilusti lautaselle riisin viereen, ja siin? voi dipata my?s kanaa ja leip??.