Hyvän ja pahan tiedon hedelmä

granaattiomenasta siirappia ja hedelmäsalaattia

Yksityiskohta Botticellin maalauksesta: kiharatukkainen Jeesus-lapsi nojaa äitinsä syliin, kohottaa oikeaa kättään ja pitelee vasemmalla halkinaista granaattiomenaa, jota äidin käsi tukee.
Jeesus ja granaattiomena

Tutustuin granaattiomenasiirappiin viikko sitten, kun hinguimme libanonilais-ruotsalaisen Zozo-elokuvan jälkeen Lähi-idän ruokaa ja pistäydyimme kotimatkalla kebab-falafel-paikassa Amir'sissa. Siirappi teki munakoisopitaleivästä aivan valtavan herkullisen. Tajusin, että kysymys on siitä samasta mystisestä grenadiinisiirapista, jota olen joskus ihmetellyt drinkkiresepteissä. Olisihan sen voinut nimestäkin päätellä, sillä granaattiomena on ranskaksi grenade.

Granaattiomenat näyttivät palanneen lähikaupan hedelmävalikoimiin. Niitä, kuten melkein kaikkea muutakin, kasvaa Kaliforniassa. Osavaltion harvinaisten hedelmälajien kasvattajien yhdistyksen nettisivu kertoo granaattiomenoista kaiken mahdollisen ja toteaa kuivakkaasti:

Consumer demand [of pomegranates] in this country is not great. More pomegranate fruits probably wind up as decorations in fruit bowls than are consumed.

California Rare Fruit Growers

Synti ja sääli, sillä granaattiomena ei ole mikään tusinaomena - kyse on nimittäin mitä ilmeisimmin siitä paratiisin julkkisomenasta, joka liittyi käärmeen, Eevan ja Aatamin valtapeleihin. Hedelmä sisältää syötäviä jalokiviä ja on peräisin akselilta Persia - Himalaja. Renessanssiaikana se on varmasti liittynyt jetset-elämään, sillä sekä Botticelli että da Vinci ovat ikuistaneet sen Kristus-lapsen kouraan. Profeetta Muhammedkin käski nauttimaan granaattiomenia, sillä ne puhdistavat syöjänsä kateudesta ja vihasta. Tästä en mene takuuseen, mutta ikuisen elämän potentiaalia hedelmä taatusti lisää korkealla antioksidanttipitoisuudellaan.

Verenpunaisen mehun saaminen irti siemenistä on potentiaalisesti sotkuinen prosessi. Sain sitä purskahtelemaan laajalle alalle pelkästään hedelmää leikatessa. Jotkut suosittavat hedelmän puristamista appelsiinin tapaan - kokeilut omalla vastuulla, sillä roiskevaara on ilmeinen. Ehkä siistein menetelmä on painella ja pyöritellä hedelmää ympäriinsä ja tehdä siihen sitten reikä, josta mehu lasketaan ulos, mutta itse uskon brutaalimpaan tapaan lohkoa hedelmä neljänneksiin, murennella siemenet irti lokeroistaan ja puristaa ne sitten sideharson avulla mehuksi kulhoon.

Osa grenadiiniresepteistä mehustaa siemenet sokerin avulla hillonkeiton tyyliin, mutta hedelmä on itsessään sen verran makea, että en halunnut lisätä siihen enää yhtään sokeria. Fuskasin lopulta keittämällä siirapin kaupasta saatavasta valmiiksi puristetusta makeuttamattomasta mehusta ja säästämällä itse hedelmän hedelmäsalaattiin. Keitin limetin ja granaattiomenan mehua varovasti kokoon ja otin kattilan liedeltä heti, kun seos alkoi muuttua siirappimaiseksi. Mehu on niin sokerista, että karamellisoin vahingossa ekan satsin kattilan pohjaan, kun kuuntelin liian tarkkaan, miten vaalikuumeinen Peter Elk luki ääneen Osmo Soininvaaran analyysiä Halosesta ja Niinistöstä.

Grenadiinisiirapilla voi maustaa sekä ruokia että juomia. Esimerkiksi grenadiinispritzeriin tarvitaan grenadiinisiirappia, valkoviiniä ja soodavettä, ja siirapista saa myös tyylikkään martinin. Grenadiini maistuisi myös jäätelön tai jälkiruokien seurana, tai siitä voi tehdä valkoviinietikan avulla vadelmaviinietikan tapaisen salaattikastikkeen. Itse laitoin siirapin hedelmäsalaattiin, jonne sen hienostunut maku ehkä hukkui turhan paljon.

POM Wonderful -granaattiomenamehupullo ja sen vieressä kokonainen granaattiomena.
POM-mehua, valmistajan tuotekuva

Reseptikortti

Grenadiinisiirappi

  • Keittäminen 5-10 min

Tarvitset

parigranaattiomenaa tai muutama desilitra granaattiomenan mehua
1limetin tai sitruunan mehu

Tee näin

  1. Jos käytät kokonaisia granaattiomenia, lohko ne neljänneksiin, murentele siemenet irti lokeroistaan ja purista ne sideharson avulla mehuksi kulhoon.
  2. Yhdistä limetin ja granaattiomenan mehu ja keitä niitä varovasti kokoon 5-10 minuuttia.
  3. Kun seos alkaa muuttua siirappimaiseksi, ota se heti pois lämmöltä ja anna jäähtyä.
Lähikuva halkaistusta granaattiomenasta, jonka vaaleiden kalvojen välissä on punaisia siemeniä.
granaattiomena, kuva Andrew Barrow

Reseptikortti

Granaattihedelmäsalaatti

  • Kylmässä ainakin 1 h

Tarvitset

1granaattiomenan siemenet
1verigreippi
1-2appelsiinia
tuoreita mansikoita tai vadelmia
paribanaania viipaleina
(tuoretta ananasta)
(pari rkl grenadiinisiirappia)

Tee näin

  1. Poista sitruksista kalvot ja pilko hedelmäliha suupaloiksi.
  2. Halkaise granaattiomena ja riivi siemenet salaattiin.
  3. Lisää muut marjat ja hedelmät (ja mahdollinen grenadiinisiirappi).
  4. Anna vetäytyä kylmässä ainakin tunnin ajan ennen tarjoilua.

3 kommenttia

  1. Polkkapossu

    Raamattu ei tosiaan kerro, mikä hedelmä valtapelissä oli kyseessä. Yleisestihän ajatellaan se olisi ollut omena tai siis granaattiomena, kuten Anna totesi. Juutalaisuudessa opetetaan, että hedelmä on voinut olla viinirypäle, viikuna tai sitruuna. Sitruuna kuulostaa kyllä hauskalta. Eräs islamilainen traditio taas opettaa, että hedelmä on ollut banaani ja lankeemuksen jälkeen heebot olisivat peittäneet itsensä banaanin- eikä suinkaan viikunanlehdillä (http://www.semissourian.com/story.html$rec=140697)

  2. Anna

    Siirryn välittömästi kannattamaan hyvän ja pahan tiedon banaania!

    Amerikasta käsin sitruuna ei kuulosta kovin lupaavalta, termi "lemon" kun täällä merkitsee maanantaikappaletta. Vaikka sitruunafani olenkin (Antti muistatko vielä kun tapoit mun siemenestä kasvatetun sitruunapuun?).

  3. Antti

    Minkä sitruunapuun? Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistaa... O:)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *