Laitosruoasta voi saada traumat loppuiäksi. Suomessa asuessani sain sitä mittani täyteen. Työskentelin jonkin aikaa Helsingissä Lapinlahden sairaalassa, ja työtehtäviini kuului osallistua kerran viikossa potilasruokailuun. Muistikuvissani potilasateriat olivat aina kehnompia kuin sairaalan maksullisen ruokalan tarjonta. Joukkoruokailu tietysti tähtää hinta-ruokamääräsuhteen optimointiin aterioitsijaa kohden, ja sairaalassa tilannetta komplisoivat vielä terveellisyys- ja erityisruokavaliovaatimukset. Tiukan budjetin keittiössä kirjolohta tuntui olevan potilaiden ruokalistalla koko ajan. Sairaalakokit yrittivät naamioida kirjolohen parhaansa mukaan, ja tuloksena oli pizzamaustekirjolohta ja grillatulla edamjuustolla kuorrutettua kirjolohta. Vältin kaikkia lohikaloja ja innovatiivisia kalanvalmistustapoja parhaani mukaan seuraavat viisi vuotta 😉
Sitten hankin bambuisen höyrytyskoritornin, ja kaikki muuttui. Se on ollut minulla vasta vähän aikaa, mutta keikkuu hellallani jo tuon tuostakin. Nyt kun tuuli puhaltaa Hudson-joelta erityisen kylmästi, mieli tekee aurinkoisen Sisilian ruokaa, ja newyorkilaisen yksityiskokin kotisivuilta löysin tämän reseptin. Sitä oli pakko kokeilla, ja sitä kannattaa ehdottomasti kokeilla muidenkin. Kalan höyrytin taas, koska se ei vaadi juuri esivalmisteluja ja siivottavaa jää vielä vähemmän. Graavauksen ohella höyryttäminen on lempitapani laittaa kalaa juuri siksi, että haju ja sotku jäävät minimiin.
Miekkakala tuntuu olevan Hudsonin rantojen alkuperäislaji, ainakin Fairwayn kalatiskillä. Kauppa on aivan kylmän joen äärellä, ja onneksi siellä myydään myös luomuveriappelsiineja. Miekkakalan voi helposti korvata lohella, jos vain vielä lisää lohta menee alas. Molempia kokeiltuani olen sitä mieltä, että lohikalat toimivat tässä reseptissä vähintään yhtä hyvin, ehkä paremminkin kuin miekkakala. Kuvan pihvissä näkyvät miekkakalan tummanpunaiset rengaskuviot, jotka lohesta puuttuvat.
Kastike on helppo kuin mikä ja superraikas. Etikka, appelsiinimehu ja fariinisokeri keitetään ensin siirapiksi, ja veriappelsiinit, tomaatti ja punasipuli menevät joukkoon raakoina vasta lopuksi. Pääsin tämän avulla loistavasti eroon myös jääkaapin pohjalla lojuneesta punaviinietikkajämästä. En ole löytänyt sille juuri käyttöä, vaikka muunlaisia etikoita meillä kuluu litratolkulla.
Reseptikortti
Veriappelsiineja ja miekkakalaa
- 2 annosta
- Kastikkeen keitto 5-10 min
- Höyrytys 5-10 min
Tarvitset
| 2 | miekkakalapihviä tai lohimedaljonkia |
| 1/2 dl | punaviinietikkaa |
| 1 dl | appelsiinimehua |
| 2 rkl | fariinisokeria |
| 1-2 | veriappelsiinia fileoituna ja kuutioituna (poista kitkerä valkoinen kalvo mahdollisimman tarkoin) |
| 1 | tomaatti siemenet poistettuna ja kuutioituna |
| 1/2 | punasipuli hienoksi hakattuna |
| suolaa ja pippuria maun mukaan |
Tee näin
- Mittaa kastikekattilaan etikka, appelsiinimehu ja sokeri. Kiehauta ja keitä sitten hiljemmalla lämmöllä kasaan 5-10 minuuttia, kunnes kastike on siirappista. Varo, ettei se kiehu kuiviin tai karamellisoidu.
- Kiehauta kattilallinen vettä ja pane höyrytyskori sen päälle. Vuoraa kori leivinpaperilla.
- Pane kala lautaselle, lautanen höyrytyskoriin ja lirauta kalan päälle hieman vastakeitettyä kastiketta. Sulje kansi ja höyrytä 5-10 minuuttia, kunnes kala on kypsää. Varo kypsentämästä liikaa.
- Lisää pilkotut veriappelsiinit, tomaatti ja sipuli kastikkeeseen, mutta älä enää kuumenna. Siirrä kastike jääkaappiin jäähtymään siksi aikaa, kun kala on höyryssä.
- Anna kalan levätä huoneenlämmössä muutama minuutti. Nosta se tarjoilulautaselle, suolaa ja kaada päälle viileä kastike.
- Tarjoa esimerkiksi kuskusin, tahmean riisin tai polentan kanssa.
Aterian todellisuuspakoiseen meininkiin sopii Gwyneth Paltrow -elokuva A Perfect Murder. Sitä katsellessa voi kadehtia Paltrow'n keittiötä ja kuvitella omistavansa palatsiasunnon ja hehtaarikeittiön Park Avenuella - ja keittiössä häärii tietenkin henkilökohtainen yksityiskokki.
