Amerikassa asumisen tylsiä puolia on hyvän leivän puute. Kulmabodegoissa leipä on tukehdutettu muoviin, ja makeat leivonnaiset ovat Entenmann'sin ikisäilyvää lajia, joka selviäisi ydintalvestakin. Parin korttelin päässä olevassa dominikaanileipomossa leivotaan sentään joka päivä tuoretta, mutta siellä läträtään turhan anteliaasti keinoaromeilla ja elintarvikeväreillä. Gourmetmarketit myyvät "artisanal"-leipää, ja se on melkein poikkeuksetta inhottavan hapantaikinapohjaista patonkia - 4-5 dollaria leivästä, joka vanhenee päivässä, ei innosta. Hapanta makua en vaaleaan leipään kaipaa. Koko ajatus gourmetleivästä on muutenkin älytön, sillä hyvää leipää pitäisi saada joka paikasta.
Toki Suomessakin hukutamme loistavan leipäperinteemme aivan liian heppoisin perustein supermarkettien muovipusseihin, mutta koska kasvoin pullantuoksuisessa kodissa uuninlämpimällä Elannon häälimpulla, kunnon leipää tulee välillä tuskallisen ikävä. Hapankorppuja saa täällä joka marketista, mutta hyvä sekaleipä ja usein ihan tavallinen valkoinen leipäkin ovat kiven takana.
Suomalaiseen makuun täydellistä vaaleaa leipää saa portugalilaisista leipomoista, eikä portugalilaista leipää voita mikään. Lähimmät tietämäni ovat kuitenkin metro- ja junamatkan päässä Mineolassa Long Islandilla ja Newarkissa New Jerseyssä - eli vähän kuin pitäisi junailla itsensä Helsingistä Hyvinkäälle jokapäiväisen leivän perässä. Huomattavasti lähempänä sijaitsevat Astorian ihanat kreikkalaiset leipomot, joista saan kaiken, mitä mieleni tekee, mutta niihinkin pääsee vain tukkoisella, etanan vauhtia matelevalla M60-bussilla.
Hiivataikina vaatii aikaa. Kun nyt osui kohdalle presidenttien päivän pitkä viikonloppu ja sen verran kovat pakkaset, että tekee mieli pitää päällä hehtaarikokoista jenkkiuunia (uunin käyttö on täällä suunnilleen kuusi kuukautta vuodesta tuskallinen ajatus kuumuuden ja kosteuden vuoksi), päätin vihdoin tehdä leivänkaipuulleni jotain. Sekoittelin keskenään Tartine Gourmanden kuvien inspiroimana briossi- ja kouglof-reseptejä. Mutta koska opin pullataikinan niksit jo aivan pienenä, ennen kouluikää, luisuin väistämättä pilkuntarkoista ranskalaisresepteistä tutummille urille. Tavoittelin briosseja, joita minulla oli aikoinaan tapana ostaa Stockan konditoriatiskiltä.
Miniatyyrikeittiössäni taikina kohoaa tiskialtaassa. Lasken altaan täyteen kuumaa hanavettä ja panen kulhon kellumaan siihen, ja puolessa tunnissa tai tunnissa taikina on kaksinkertainen. Kaulin taikinan nelikulmioksi jauhotetulla muovisella leikkuulaudalla, ripottelin päälle rommirusinat ja mantelilastut ja rullasin levyn kuten kanelipullat. Rullan leikkasin kuuteen osaan, ja viisi paloista meni voideltuun muffinivuokaan. Kuudennen paloittelin viiteen osaan ja pyörittelin niistä pikkuiset pallot isojen palojen päälle jäljitellen pariisilaisbriossien muotoa.
Söin omani lämpiminä, ja hilloni oli New Jerseyn IKEAsta ostettua ruotsalaista kuningatarhilloa.
Reseptikortti
Briossi
- 5 minibriossia
- Kohotus 30-60 min lämpimässä vesihauteessa tai yön yli jääkaapissa
- Toinen kohotus 30 min
- Uuni 175 °C
- Paisto noin 20 min
Tarvitset
| 500 g | vehnäjauhoa |
| 25 g | tuorehiivaa (puolikas hiivapala) tai pussi kuivahiivaa |
| 2 | munaa |
| 100 g | huoneenlämpöistä voita pieninä palasina |
| 1 tl | suolaa |
| 65-85 g | (eli vajaa dl - 1 dl) sokeria |
| 3/4 dl | kädenlämpöistä maitoa |
Täyte ja voitelu
| 1 dl | rusinoita |
| 2 rkl | tummaa rommia |
| kourallinen mantelilastuja | |
| 1 | vatkattu muna briossien voitelemiseen |
Tee näin
- Tee hiivataikina aivan kuin leipoisit pullaa. Jos käytät kuivahiivaa, sekoita se jauhoihin, lisää lämmin maito, suola, sokeri ja toinen munista ja sekoita voimakkaasti. Lisää toinen muna, vaivaa 5-10 minuuttia ja lisää sitten voi. Jos käytät tuorehiivaa, jota itse suosin aina kun sitä saa, murenna se kädenlämpöiseen maitoon ja lisää sitten suola, sokeri ja jauhot.
- Lisää hiukan jauhoja tai maitoa, jos taikina tuntuu liian kuivalta tai kovin löysältä. Vaivaa, kunnes taikina irtoaa kulhosta. Peitä kulho leivinliinalla.
- Anna kohota kaksinkertaiseksi, ja jos haluat parantaa briossien makua, kohota kahdesti. Oma lempikonstini on laskea tiskiallas täyteen kuumaa hanavettä ja panna kulho veteen (se kelluu): taikina kohoaa 30-60 minuutissa. Jos kohotat taikinan yön yli jääkaapissa, ota se huoneenlämpöön vähintään 1,5 tuntia ennen muotoilua.
- Liota samaan aikaan rusinoita rommissa.
- Painele kohonneesta taikinasta ilma pois ja ripottele päälle sen verran jauhoja, että saat taikinapallon, joka ei tartu käsiin. Kaulitse taikina nelikulmioksi - käytän miniatyyrikeittiössäni puhdasta, jauhotettua muovista 40 x 30 cm:n leikkuulautaa.
- Ripottele taikinalevylle mantelilastut ja rommirusinat (ja halutessasi vähän lisää voita). Rullaa pitkältä sivulta alkaen kuten kanelipullat ja leikkaa kuuteen osaan.
- Voitele muffinivuoka (omassani on kuusi 9 cm:n koloa) ja pane viisi paloista koloihin. Jos haluat pariisilaisbriossien muotoisia, paloittele kuudes pala viiteen osaan, pyörittele osat pikku palloiksi ja painele ne isojen palojen päälle.
- Anna kohota vielä puoli tuntia ja voitele munalla.
- Paista 175 asteessa noin 20 minuuttia tai kunnes briossit ovat kullanruskeita.
- Tarjoa lämpiminä joko sellaisenaan tai hyvän hillon kera.
Blogi vaihtoi juuri kielensä englantiin, mutta kirjoitin tämän suomeksikin. Bloggaaminen on minulle keskeinen tapa pitää yllä muutakin kuin Instant Messenger -kirjoitustyyliä äidinkielelläni, joten en vielä täysin luovu suomeksi postaamisesta.
10 kommenttia
Anna,
fantastic picture!!And I'm so glad you decided to write bilingual post (which is of course double effort I know!).By the way, I'm coming to NY in March, let me know if I should bring you some good bread from Europe:)
Definitely let me know when you hit New York. There are so many places you should visit here if you have any spare time! I'll be in Finland for the first three weeks of March though 🙁
Thanks Anna,
in fact, I lived in New York for a while so I have a quite exact plan. Foodwise too, of course:)
Nice brioche-pulla, Anna!
Do you know how to make Dallas-pulla? These are really popular in Estonia, I think Fazer Bakery makes them. I have one recipe, but thought that maybe you have a more traditional one..
Pille, I *think* Fazer invented both the Dallas & Texas pullas. They're pretty damn good though - my date had one yesterday for dessert 🙂
Edit: yep... it's got Fazer all over it...
Ajankohtaista
14.6.2005 - Fazer Dallaspulla on myymäläpaiston suosituin kahvileipä
Lehdistötiedote
14.6.2005
Jo 10 vuotta herkuttelua
Dallaspulla on käsite. Aidon ja alkuperäisen Fazer Dallaspullan maistaa ja muistaa. Jäljittelemättömän reseptin maun salaisuus on pullan päällä lepäävä mehevän pehmeällä vaniljalla verhottu rahkainen sydän. Fazer Dallaspulla on vähittäiskaupan myymäläpaiston kahvileipäykkönen. Dallaspulla on nyt täyttänyt komeat 10 vuotta.
Fazer Dallaspullalle on nyt lanseerattu Fazer Bakery "–paistopisteiden kesäkampanjan yhteydessä kätevä kolmen pullan rasia. "”Rasia tuo helppokäyttöisyyttä kahvileivän ostoon. Se on helppo napata mukaan Fazer Bakerysta, ja pullat pysyvät siinä siistinä kotiin asti. Uusi rasia on kätevä viedä mukana myös tuliaisiksi"?, kuvailee Fazer Leipomoiden tuoteryhmäpäällikkö Salla Tenkanen. Hän kertoo, että vähittäiskaupan paistotuotteissa irtokahvileivän ostaminen painottuu aamupäivään ja päivään. "”Iltapäivän asiakas hakee ostamisesta helppoutta, mukaan tarttuu helpommin pakattu tuote kuin irtotuote"?, hän toteaa.
Dallaspulla syntyi Texaspullan sisareksi
Dallaspulla syntyi kymmenen vuotta sitten Texaspullan sisareksi. Fazer Texaspulla sai alkunsa Fazerin tuotekehittäjän Tapani Mäkäräisen Amerikan matkan tuliaisina. Hän oli tutustumassa pakastetuotteisiin ja matkan tuloksena syntyi cinnamon roll suomalaisittain. Tuolloin Mäkäräiselle sanottiin, että parempaa pullaa turskin voi toivoa enää keksivänsä. Mieleen kuitenkin jäi ajatus: "”Joku pulla jossakin vaiheessa vielä tehdään. Ja siitä tulee vielä parempi."?
Eräänä yönä Tapani Mäkäräinen heräsi aamuyöstä mielessään loistava idea. Hän ryhtyi heti seuraavana aamuna pullan leivontaan, ja tästä syntyi herkullinen uutuus, Fazer Dallaspulla. On hyvin harvinaista, että todellinen uutuus syntyy ensimmäisellä leivonnalla. Tuotteen isä korostaakin, ettei tuotekehitys koskaan ole ollut yhtä helppoa kuin se oli Dallaspullan kohdalla.
Lisätietoja Fazer Leipomoilla antaa
Tuoteryhmäpäällikkö Salla Tenkanen
puh. 020 555 3980
salla.tenkanen@fazer.fi
Hi Pille
My brioche is a bit pock-marked because active dry yeast was invented to make my life harder - I always mess it up 😉 No wonder so many Americans are terrified of yeast doughs. I'm all for the much simpler living, organic yeast, but it's not easy to find here.
Have you discovered Axis of Aevil yet? She is an American expat who has rapidly become the queen of Finnish domestic baking on the Internet. (Because she lives in my neighborhood in Helsinki, her wonderful pictures of familiar streets, buildings, and street graffiti also keep my homehomesickness at check.)
Axis of Aevil did some sleuthing last year and uncovered these fun factoids and a recipe - everything is in English, too. Turns out that dallaspulla is a relatively novel invention: I first came across them at gas stations little more than ten years ago. And you won't find them in Dallas...
If it's the cinnamony variety you are after, fill the dough with lots and lots of butter and brown sugar. Enjoy!
Vau veli. Telepatia on tosiaan meidän ongelma... LOL!
ZZ
Heippa Anna & Antti -
thanks for the comprehensive overview and superquick reply! The recipe I've got for Dallaspullat is from Tapani Mäkäräinen himself (well, via Kokkivieras 12.9.2002 & http://www.ruokala.tv), and I've also got a recipe for "Manteliset dallaspullat" from Pirkka-lehti, helmikuu 2004. Not sure which one I should try first. Choices, choices!
Haven't had a chance to try Texas-pulla yet - it's yet to conquer the Estonian market, I guess..
PS Antti - thanks for your nice words about missing my white apron picture:) I've suddenly become very camera-shy and decided my blog should be more about my food than myself..
Pille, if you like Dallaspulla, I'm sure a Finnish rahkapulla - or even rahkapiirakka - will blow your mind away. I'd be surprised though if you didn't have those in Estonia already; all sour milk related food seems to originate from our beloved Eastern neighbour...
But if you're fancying Texaspullas, I'd seriously suggest you to look towards the states! Nothing - I mean nothing - is more delicious than a sugar and butter dripping, glazed American cinnamon roll. And that is, after all, where Mr. Mäkäräinen got the idea for his Texaspulla.
If you're heading stateside, book a room at Holiday Inn. Their breakfast buffet includes super good cinnamon rolls 🙂
Antti, we've got Dallaspulla alright - as well as many delicious "native" rahkapulla or rahkapiirakka type pastries. But I think Dallaspulla is lighter in texture and much richer in flavour, more decadent. Back home I just buy them from any supermarket that stocks Fazer products, here in Edinburgh I need to bake them myself:)